Työnantajamielikuva on kuin ikkuna yritykseen. Se on ihmiselle rakentunut  mielikuva yrityksestä työnantajamielessä. Työnantajamielikuvalla yritys erottautuu muista kilpailijoista yrityksen identiteetin sekä omanlaisensa toimintamallien avulla.

Työnhakijoiden markkinat ovat jatkunut jo monta vuotta. Osaajia houkutellaan monilla erilaisilla tavoilla yrityksiin mm. Laajoilla vakuutuksilla, Virike setelillä, lounaseduilla, Autoedulla . Eikä suuri palkka ole jokaisen hakijan tärkein asia työpaikkaa hakiessa. Mielikuva yrityksestä nykyään on yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun työnhakija päättää vaihtaa työpaikkaa.

Hakijan mieleen jäänyt työnantajamielikuva on rekrytoinnin tehokkain työkalu. Jokaisella osa-alueella – niin yrityksillä kuin tuotteilla – on mielikuva, joka koostuu kymmenistä yrityksen lähettämistä tiedostetuista ja tiedostamattomista signaaleista. Työnantajamielikuva kiteyttää yhteen liiketoiminnan toimet aina yksinkertaisesta yhteydenpidosta lähtien. Moni yritys pitää työnantajamielikuvaan vaikuttavia asioita itsestäänselvyytenä, mutta helposti yksinkertaisimmat asiat unohdetaan kokonaan.

”Työnantajamielikuva rakentuu useasta palasta”

Työnantajaviestintäsi ei voi keskittyä vain avoimien työpaikkojen esittelyihin. Toteuta urasivusi kiinnostavasti siten, että se kiinnostaa myös heitä, jotka eivät juuri sillä hetkellä hae töitä. Mielikuva hyvästä työnantajasta säilyy muistissa siihen hetkeen kunnes oma työura kaipaa muutosta. Yrityksen tulee herättää tunteita. Hajuton tai mauton yrityskuva ei houkuttele alan todellisia huippuja.

Työnantajamielikuva rakentuu useasta palasta, mutta kokoaminen on syytä aloittaa nykytilan hahmottamisella. On hahmotettava nykyinen yrityskulttuuri ja jalkautettava kulttuurin kehittämiseen liittyvät toimenpiteet yrityksen sisällä. Rekrytointien yhteydessä on otettava huomioon jokainen työnhakija ja viestittävä heille tilanteeseen sopivalla tavalla. Rekrytoinneissa välitätte työnantajamielikuvaanne ihmisille, jotka lähtökohtaisesti ovat kiinnostuneita teillä työskentelystä. Se miten yritys vastaa saamiinsa viesteihin vaikuttaa suuresti mielikuvan syntyyn. Saako työnhakija ilmoituksen työhakemuksen vastaanottamisesta, entä prosessin vaiheista? Saako hakija viestin, jos kuuluu ryhmään, jota ei valittu jatkoon? Ikävien uutisten kuuleminen ei ole mukavaa, mutta se on hakijalle tärkeää. Viestimättä annat hakijalle viestin, jonka hän varmasti muistaa tulevaisuudessa.

Hakijakokemusta voi parantaa esimerkiksi tiedottamalla rekrytoinnin

etenemisestä vaiheittain hakijoille. Jotta hakijat muistavat yrityksen myös jatkossa, niin yrityksen on hyvää vastata hakijoille jollakin tapaa personoitujen ja henkilökohtaisien viestin avulla. Viimeistään ”kiitos ei” -viestin olisi hyvä sisältää jotakin konkreettisia asioita, mitkä ovat vaikuttaneet päätöksentekoon rekrytoinnissa.